Hauras peilikuvani

Olen aina rakastanut eläimiä ja niillä on ollut suuri terapeuttinen arvo koko lyhyen elämäni ajan.Kuitenkin rakkauteni hevosiin on syttynyt syvänä jo noin 20 vuotta sitten silloin noin 2v Iitun mielessä.Vaikken silloisesta sielunelmästäni paljon muista niin yksi vahvimpia muistojani on valtavan puoliverisen hevosen harjaaminen noin polven korkeudelta.Rakkauteni eritoten suuriin ja raskasrakenteisiin hevosiin on ollut siis aina selvähköä.

Jokainen hevonen on unikiilla tavallaan uskomattoman viisas ja kaunis olento,jonka kaikkia opetuksia ei ihmisen pieni mieli ehdi koko elinakanaankaan ymmärtää.Kirmauksen kaikki hevoset ovat omalta osaltaan auttaneet minua tulemaan sinuiksi itseni ja elämänkokemuksieni kanssa mutta yllättävimmän opettajani löysin uskomattoman herkästä ja upeasta Nipasta.Aluksi turhauduin hänen levottomuuteensa joka tuntui näkyvän erityisesti ollessani kahdestaan hänen kanssaan.Seuratessani Nipan paikallaan pysyvyyttä ja huolehtivuutta muiden seurassa tunsin katkeruuteni nousevan pintaan.Alettuani viettää hänen kanssaan enemmän aikaa ja tutustuessani häneen paremmin opin toimimaan hänen kanssaan. Harjasin häntä erityisen hellästi ja juttelin hänelle lempeästi ja rohkaisevasti.Suhteemme alkoi parantua ja hän alkoi seisomaan paikallaan kun ymmärsi etten halunnutkaan hänen siirtyvän.Nipa itsessään on todella miellyttämisen haluinen ja toimiikin kuin ihmisen ajatus hyvin kevyillä avuilla.Saatuani parempaa ymmärrystä hänen ajatusmaailmastaan tajusin mistä hänen levottomuutensa oli peräisin.Minun oma passiivisaggressiivisuuteni ja taipumukseni suorittaa olivat toimineet selviytymismekanismina kivikkoisen elämäni aikana.Tässä hetkessä ne saivat Nipan epävarmaksi joten yritin tietoisesti rentoutua ja olla läsnä harjatessani häntä.Suhteemme parannuttua entisestään koin oivalluksen.Olin päässyt suorittamisestani ja passiivisagressiivisuudestani eteenpäin pitkälti siksi että olin reagoinut siihen Nipan tunteena.Höristessäni ja jutellessani lempeästi ja rakkaudella Nipalle olin hoitanut epäsuorasti myös itseäni.Ilman hänen herkkyyttään ja avoimmuuttaan en olisi todennäköisesti kyennyt näinkään rakastavaan itsetutkiskeluun.