<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Syksy on saapunut Kirmaukseen ja uudet kuviot h\u00e4\u00e4m\u00f6tt\u00e4v\u00e4t horisontissa. Loppukes\u00e4n ep\u00e4varmuus ja huoli on vaihtunut varovaiseen innostukseen ja toiveikkuuteen. Aikamme ryhm\u00e4ss\u00e4 on ainutlaatuista, koska ihmiset ovat motivoituneita ja halukkaita kehittym\u00e4\u00e4n ja kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n toimintaa. Vaikka el\u00e4m\u00e4 olisi kriisiss\u00e4, niin luovuudelle on tilaa ja tarvetta. Emme ole turhia tai passiivisia avunsaajia, annamme itse itsellemme tarkoituksen. Uskaltaisin jopa sanoa, ett\u00e4 meist\u00e4 voisi ottaa mallia.<\/p>\n\n\n\n
Tuntuu todella hyv\u00e4lt\u00e4 kokea olevansa matkalla jonnekin. El\u00e4m\u00e4 ei ole pelkk\u00e4\u00e4 avutonta kellumista merivirtojen mukana, vaan seilaamme samalla laivalla kohti p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4. Jokainen on omalla matkallaan, mutta samalla tuemme toisiamme yst\u00e4v\u00e4llisell\u00e4 ja kunnioittavalla k\u00e4yt\u00f6ksell\u00e4. El\u00e4imet taas antavat t\u00e4ydellisen l\u00e4sn\u00e4olonsa, vieden meid\u00e4tkin syvemm\u00e4lle t\u00e4h\u00e4n hetkeen. Parannumme ja parannamme, seilaamme my\u00f6t\u00e4tuulessa.<\/p>\n\n\n\n
Viime perjantaina leikkasimme Onnin harjan. Komea poika senkun komistui, eik\u00e4 ollut parturoinnista moksiskaan. Huomaan l\u00e4hentyv\u00e4ni toisten ihmisten kanssa samaa tahtia mit\u00e4 rakennan luottamusta itseni ja hevosen v\u00e4lille. Psyykkisen eheytymisen tuntee my\u00f6s kehossaan. Olen rentoutuneempi, olen enemm\u00e4n oma itseni enk\u00e4 pyytele anteeksi sit\u00e4 jatkuvasti. T\u00e4m\u00e4 heijastuu muihin ja peilautuu takaisin, vahvistaen luottamusta entisest\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n